Kaikki, mitä 4G-matkapuhelimista tarvitsee tietää
Mitä 4G tarkoittaa?
4G (neljäs sukupolvi) -merkintää on käytetty parissa eri yhteydessä:
(1) 4G-mobiiliverkko – 4G-standardia tukeva matkapuhelinverkko, joka sisältää mobiili-IP-osoitteen, jolla osoitetaan ja saavutetaan pienin mahdollinen tietoliikennemäärä (lisää nopeutta), jne.
(2) 4G-laatuinen langaton data – langattomassa verkossa toimiva datasiirtopalvelu, joka saavuttaa vähintään 4G-nopeuden. Todellisuudessa sitä voi suorittaa langattoman 4G-verkon tai päivitetyn 3G-verkon (esim. HSPA+) yli. Useat palveluntarjoajien 4G:nä tarjoamat palvelut toimivat alun perin 3G-verkoissa.
(3) 4G-puhelin – Puhelin, joka tukee 4G-mobiiliverkon tietoliikennestandardeja. Ne ovat yleensä oletusarvoisesti älypuhelimia.
2G-, 3G- ja 4G-verkkojan tietoliikennenopeuden vertailu (arvio)
Sukupolvi | 2G | 2G | 3G | 3G | 3G | 4G |
Standardi | GSM | CDMAOne | CDMA2000 | TD-SCDMA | WCDMA | LTE |
Lataus laitteelle (bps) | 236 k | 153 k | 3,1 M | 2,8 M | 14,4 M | 100 M |
Lataus verkkoon (bps) | 118 k | 153 k | 1,8 M | 2,2 M | 5,76 M | 50 M |
LTE ja 4G
LTE on lyhenne miltei kaikkien maailman 4G-verkkojen käyttämästä teknologiasta. (If it’s irrelevant, then don’t mention it, and last sentence is redundant).
Teoriassa LTE on nopeampi kuin 3G-verkoissa toimivat 4G-palvelut, mutta tulee kuitenkin muistaa, että todellinen nopeus riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien dataverkon käyttäjien määrä tietyllä alueella. (It’s a summary within a summary)
Toimiiko puhelin käyttämässäni 4G-palvelussa?
Jos puhelin ei ole lukittu vain tietylle palveluntarjoajalle, kolme pääseikkaa määrittävät, voiko puhelinta käyttää palveluntarjoajan verkossa:
(1) Erilaiset LTE-teknologiat. LTE-teknologiasta on kaksi eri versiota: FDD LTE (tai FD-LTE) ja TDD LTE (tai TD-LTE), jotka ovat pääasiallisesti samoja, mutta joissa on myös eroavaisuuksia. Suurin osa palveluntarjoajista käyttää vain yhtä niistä. Osa puhelimista tukee vain toista, osa taas molempia.
(2) Palveluntarjoajan käyttämä taajuuskaista. Maailmasta löytyy noin 40 langatonta 4G-viestintää tukevaa taajuutta (joihin viitataan numeroilla 4G-standardissa). Jokainen palveluntarjoaja käyttää ja useimmat puhelimet tukevat vain pientä osaa käytettävissä olevista kaistoista. Jotta puhelin voi yhdistyä palveluntarjoajan verkkoon, jonkin puhelimen tukeman kaistan tulee olla sopia palveluntarjoajan kaistavalikoimaan. Yhden maan sisällä eri palveluntarjoajat voivat jakaa tai olla jakamatta 4G-kaistoja, joten yhteensopivuus puhelinten ja palveluntarjoajan tukemien kaistojen välillä ratkaisee, ei puhelimen ja maan vastaavuus. Osa puhelinvalmistajista tarjoaa saman puhelinmallin eri myyntinimekkeitä eri sijainteihin, esimerkiksi eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen version, mutta se tarkoittaa ainoastaan, että nimekkeen kaistat on optimoitu tukemaan mahdollisimman useaa kyseisen markkina-alueen palveluntarjoajaa, eikä ole taattu, että nimeke tukisi kaikkia alueen palveluntarjoajia.
(3) Salliiko palveluntarjoajasi palveluntarjoajalukitsemattomien puhelinten kytkeytyä verkkoon. Aikaisemmin osa palveluntarjoajista, kuten Verizon, esti lukitsemattomien puhelinten pääsyn verkkoonsa, mutta nykyään palveluntarjoajat eivät rajoita puhelinvalintaa tällä tavalla.
Taaksepäin yhteensopivuus 3G:n ja 2G:n kanssa
Tämän kohdan pitäisi olla jatkuvasti pienempi ongelma 4G-verkon kasvaessa maailmanlaajuisesti. Yleisellä tasolla maailmassa oli kolme leiriä 2G- ja 3G-kausilla: (1) GSM + WCDMA + niiden päivitykset, kuten HSPA, (2) CDMAOne + CDMA2000 + sen päivitykset (pääasiassa Verizon, Sprint USA:ssa, KDDI japanissa ja China Telecom), sekä (3) GSM + TD-SCDMA (vain China Mobile). Ellei palveluntarjoajana siis ole Verizon, Sprint tai China Mobile, 4G-puhelimen pitäisi tukea myös kaikkia 2G- ja 3G-teknologisia verkkoja. 4G-verkon taajuuskaistan yhteensopivuus pätee myös näissä kaistoissa. Yleisesti ottaen suurin osa 4G-puhelimista tukee kaikkia 2G-kaistoja maailmanlaajuista käyttöä varten, mutta eivät välttämättä oikeaa kaistaa palveluntarjoajan 3G-verkolle.
Tarkista muista lähteistä kaikki maailman CDMA2000-verkot.
4G:n äänipuhelut
Kun puhelu soitetaan nykyisellä 4G-puhelimella, käytössä on luultavimmin 2G- tai 3G-verkko. Hyvä uutinen on, että dataverkkoa ja internetiä voidaan käyttää puhelun aikana, mutta ellei puhelin tue palveluntarjoajan 2G- ja 3G-verkkoja, puhelimella ei välttämättä voi soittaa. Useat palveluntarjoajat kehittävät Voice Over LTE (VoLTE) -ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat voivat soittaa korkealaatuisia puheluja suoraan 4G-verkosta. Osa suunnittelee myös poistaa 2G-verkkonsa käytöstä muutaman seuraavan vuoden aikana. Vielä vuonna 2017 maailman VoLTE-tarjonta on hyvin rajoittunutta.
4G+
LTE Advanced ja LTE Advanced Pro - Molemmat ovat LTE-verkon päivityksiä, jotka tarjoavat suurempia nopeuksia. Joskus niihin viitataan merkinnöillä 4,5G ja 4,75G. Osa puhelimista ja palveluntarjoajista tukee nyt LTE Advanced -verkkoa, mutta LTE Advanced Pro on yhä kehitysasteella.
Laiteluokka
Laiteluokka määrittää laitteen suurimman datanlähetysnopeuden. Vain, jos laitteen datan enimmäisnopeus on suuri, se hyötyy nopeasta 4G-datasiirrosta. Ihannetilanteessa asiakkaan ei tarvitse tietää mitään laiteluokasta, ja puhelimen valmistaja tai jälleenmyyjä voisi antaa vain datan enimmäisnopeuden osana puhelimen teknisiä tietoja ja sisällyttää siihen latausnopeudet laitteelle ja verkkoon.
SIM-kortin koko
SIM-kortin koko ei ole 4G-asia, mutta se voi hämmentää asiakasta matkapuhelinta valittaessa. Yleensä puhelin tukee vain yhtä tai kahta SIM-korttikokoa, ja palveluntarjoajalta saa yleensä tilata SIM-kortin, joka sopii puhelimen SIM-korttipaikkaan.
Valinnaiset lisätiedot
(1) FDD LTE ja TDD LTE yhdessä – erittäin harvinaista. Osa palveluntarjoajista, kuten Sprintin Spark-palvelu, käyttää molempia alustoja, optimoidakseen verkkotehon sekä kaupunkialueella että maaseudulla. Näissä tapauksissa, jos puhelin tukee jompaakumpaa, sen pitäisi toimia.
(2) LTE ei ollut alunperin 4G! Aluksi LTE ei yltänyt 4G:n vaatimuksiin, vaan vasta myöhemmin.
(3) HSPA+ on WCDMA-verkon päivitys, ja sitä pitäisi oikeastaan kutsua 3,9G:ksi, mutta palveluntarjoajat myyvät sitä 4G:nä.
(4) XLTE: Versionin myyntinimi heidän LTE-valikoimalleen. X-kirjaimella ei ole mitään merkitystä.
(5) Viestintänopeus vs. Tallennustilan määrä – jos suurin mahdollinen viestintänopeus on 100 M, se tarkoittaa itse asiassa 100 megabittiä sekunnissa, kun taas 100 M:n tallennustila tarkoittaa 100 megatavua. Yksi tavu = 8 bittiä. Osaksi tästä syystä verkko ei välttämättä tunnu niin nopealta kuin sen ilmoitettu nopeus.
Muut lähteet
Kaikki maailman CDMA2000-verkot.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_CDMA2000_networks